Etelän kuningas (osa kaksi)

Jatkoa: Etelän kuningas

Palataan vuoteen 1992, jolloin New York Times kirjoitti seuraavasti: ”Ollessaan Saudi Arabian jälkeen seuraavaksi suurin maailman öljyvalta, Iran haluaa edistää suuren tavoitteensa täyttymistä, tulla tärkeimmäksi alueelliseksi voimatekijäksi Persianlahdella, mikä on sen kauan tavoittelema ulkopoliittinen päämäärä” (7. marraskuuta 1992).

Artikkeli kertoo, kuinka Iran suunnitteli saavuttavansa tavoitteensa: ”Alueen muita maita sekä länsimaita huolestuttaa se toinen keino, jonka avulla Iran pyrkii toteuttamaan tavoitteensa: valtava asevarusteluohjelma, joka rahoitetaan suureksi osaksi uuden öljyrahan turvin”.

Englannin Gloucesterin Islamic Affairs Analyst painatti elokuussa 1994 artikkelin, jonka mukaan ”Iranin samanaikainen toimintaperiaate on ympäröidä Israel leppymättömillä vihollisilla”. Turkki lähestyy Irania. Libanonissa, Israelin pohjoispuolella, sillä on vaurastuva Hizbollah aseineen ja Hamas kontrolloi puolestaan Gazaa. Halutessaan Teheran kykenee sytyttämään koska tahansa konfliktin sekä Israelin läntisellä, että pohjoisella raja-alueella. Iranin avaama rintama Länsirannalla kuhisee kiihkomielisiä Iranin sympatisoijia, jopa palkkalaisia. Lisäksi presidentti Mubarakin syrjäyttämisen jälkeen Egypti purkaa pikaisesti Israelin kanssa solmimaansa rauhansopimusta, siirtyessään Iranin leiriin.

Šiialaiset kontrolloivat tietenkin Irania ja ovat enemmistö (60 prosenttia) Irakissa. Kun Yhdysvallat syrjäytti vuonna 2003 Saddam Husseinin, tämä mahdollisti Iranin Irakiin soluttautumisen, asetoimitukset, rahatoimitukset, šiiojen sotajoukkojen kouluttamisen, tuhansien toimitsijoiden maahan lähettämisen ja Irakin kanssa taloudellisten suhteiden vakauttamisen. Tämän kaiken lisäksi Irakin voimakkain poliittinen puolue on liitossa Teheranin kanssa. Tämä saattaa olla juuri se päättävä tekijä, joka saattaa Irakin Iranin kontrollin.

Saman vuoden 1994 Islamic Affairs Analyst -artikkeli jatkuu: ”Iran on päättänyt lisätä huomattavasti vaikutusvaltaansa Punaisen meren tyveltä käsin niin Somaliassa kuin Jemenissä. … Punaisenmeren rannikolla edeten Sudan on jo varmasti Irania kannattavien kädessä [Omar Hassan] al-Bashirin sotajuntan ollessa pelkkä kulissi Hassan al-Tourabin islamilaisille. Sudanista käsin islamilaiset fundamentalistit horjuttavat vasta itsenäistyneen Eritrean stabiliteettia, huomattakoon, että se kontrolloi nyt entisen Etiopian Punaisenmeren koko rannikkoaluetta.”

Tämä trendi jatkuu edelleen tänään. Iran lähettää jatkuvasti aselähetyksiä Somalian islamisteille. Iran allekirjoitti maaliskuussa 2008 sotasopimuksen Sudanin kanssa. Se edisti toukokuussa 2008 siteitään Eritreaan kauppa- ja investointisopimuksilla. Seuraavana vuonna, huhtikuussa 2009, Iran ja Eritrea sopivat laajentavansa molemminpuolista yhteistyötä yhdessä Algerian kanssa. Iran omaa pelottavan vaikutusvallan ja kontrollin Pohjois-Afrikassa, mikä syveni syvenemistään, kun levottomuudet puhkesivat arabimaissa vuoden 2011 alkupuolella. Tunisian hallitus kumoutui tammikuussa, luultavasti radikaalimuslimien käsiin sekin. Ennahda -puolue, Zine el-Abidine Ben Alin diktaattorikaudella kielletty islamilainen puolue, nousi pikaisesti todennäköisesti maan kaikkein vaikutusvaltaisimmaksi poliittiseksi voimatekijäksi. Lokakuussa 2011 islamistinen puolue voitti kansakunnan ensimmäiset vapaat vaalit sitten itsenäisyyden vuonna 1956. Lähes samoin tapahtui Egyptissä, jossa ensimmäiset vapaat vaalit nostattivat esiin muslimiveljeskunnan 2012. Ei kuitenkaan kulunut kauan, ennen kuin kansa kasvoi tyytymättömäksi kovan linjan Ennahda-puoluetta vastaan. Vuonna 2013 kahden tunnetun oppositiohenkilön murha uhkasi aiheuttaa Tunisiassa uuden vallankumouksen, joka estettiin ainoastaan, kun kilpailevat ryhmittymät neuvottelivat vaaleissa valitun islamistisen hallituksen rauhanomaisen vallasta luopumisen. Seuraavissa vaaleissa Tunisissa valittiin valtaan sekularistinen kansallismielinen Nidaa Tounes -puolue, jonka ehdokkaasta Beji Caid Essebistä tuli presidentti. Essebsi oli syrjäytetyn Ben Alin hallinnon entinen virkamies, jota syytettiin sittemmin Tunisian epäonnistuneen talouden ja terroristirikosten lamauttavasta matkailuteollisuudesta. Tilanne ei poikennut suuresti Egyptin tilanteesta.

Iran on soluttautunut syvällisesti myös Jemeniin ja Bahrainiin sekä Afganistaniin. Useat maltilliset arabivaltiot arkailevat loukkaavansa Irania.

Islamic Affairs Analystin 13. toukokuun 1992 lausuman mukaan: ”Iranin strategian päätavoitteena on Persianlahden ja lähialueiden dominanssi. Tämän päämäärän saavuttamisen tärkeä askel on kyseenalaistamattoman radikaalin islam-leirin johtajuuden saavuttaminen”. Moni hyvä Irania koskeva tiedotusraportti on osoittautunut todeksi. Kykenemmekö näkemään, kuinka voimakkaaksi tekijäksi Iran muodostuu parhaillaan armeijoineen?

Professori Barry Rubin kirjoitti 2007: ”Iran pyrkii laajentamaan vaikutustaan kolmella tavalla: propagandan ja kiihotuksen, toimeksiantoryhmien edistämisen sekä valtiollisen voiman heijastuksen kautta. Tänä päivänä Iran sponsoroi radikaali-islamismiryhmiä Afganistanissa, Irakissa, Libanonissa ja palestiinalaisten sekä muiden maiden keskuudessa. Sen kaksi tärkeintä kohderyhmää ovat Hizbollah Libanonissa sekä palestiinalainen Hamas-ryhmä” (Global Politician, 25. heinäkuuta 2007).

Yhdysvaltain historian pahin ulkopoliittinen haksahdus

Yksi Iranin kasvavan vallan huolestuttavimmista puolista on sen leikittely ydinaseiden kanssa. Iranilla on ollut oma ydinohjelmansa jo vuosia. Tietovuodot ovat osoittaneet, että vaikka Iran esittää julkisesti, että ohjelma on tarkoitettu puhtaasti energiankäyttöön, se tahtoo samaan aikaan maiden tietävän olevansa mahdollinen ydinuhka. Toukokuussa 2011 Kansainvälinen atomienergiajärjestö raportoi, että Iran työskenteli ydinpommin laukaisimen kehittämiseksi. Yhdysvaltain ”suurvalta” ei kuitenkaan ainoastaan sallinut Iranin jatkaa väkivaltaisen terrorismin tukemista, vaan lisäksi takasi käytännössä vuonna 2015 neuvotellun ydinsopimuksen avulla, että Iranista tulisi ydinasevaltio!

16. tammikuuta 2016 oli Iranin kanssa solmittavan ydinsopimuksen täytäntöönpanon päivämäärä. Yhdysvallat ja Euroopan unioni poistivat Irania koskevat pakotteet, vapauttivat jäädytetyt yli 100 miljardin dollarin varat, ja tarjosivat Iranille lukuisia taloudellisia sopimuksia, saamatta mitään vastineeksi.

Iran ei muuttanut mitään hyökkäys-, kumous- ja terrorismin tukemispolitiikassaan. Se ei edes luvannut uudistuksia millään aloilla! Antamatta periksi missään Iran sai kaiken tarvitsemansa nopeuttaakseen huomattavasti kilpajuoksun ydinpommin omaamiseksi.

Ydinsopimus ei tehnyt maailmasta turvallisempaa–se oli maailmalle katastrofi! Löytyy runsaasti todisteita, ettei diplomatia Iranin kaltaisen maanisen valtion kanssa tule koskaan onnistumaan.

Päivänä, jona pakotteet poistettiin, Iran ilmoitti ostavansa 114 Airbus-konetta Euroopan valtioilta.

Miksi Iran hyppäsi innokkaasti pikaisiin liikesopimuksiin Euroopan kanssa? Koska se haluaa kietoutua niin tiiviisti maailmantalouteen, ettei kukaan uskalla toistamiseen sysätä sitä pois markkinoilta. Iran kiirehti solmimaan Airbus-sopimukseen, koska se kiirehti rakentamaan samanaikaisesti ydinpommia! Tällä kertaa kukaan ei tule estämään sen etenemistä aiempien pakotteiden tavoin.

Obaman hallinto ilmoitti panevansa täytäntöön ”palautepakotteet” havaitessaan iranilaisten pettävän ydinsopimusta. Iranin välitön kietoutuminen Euroopan ja muiden maiden talouksiin sitoisi käytännössä Yhdysvaltain ”palautepakotteeet”.

Huijaako Iran? Historian mukaan kyllä vain. Milloin maa ei ole huijannut solmittuaan merkittävän sopimuksen lännen kanssa?

Jokainen tervejärkinen tietää, ettei pidä lähteä neuvottelemaan tuhoasi tahtovan kansakunnan kanssa. Yhdysvallat neuvotteli maailman pahimman terroristitukijavaltion kanssa, kutsui sen liittymään kansakuntien yhteisöön. Johtavatko toimet rauhaan? Matt. 24:21–22 kertoo, mihin toimet johtavat. Ydinpommeja ja joukkotuhoaseita otetaan pian käyttöön ennennäkemättömässä mittakaavassa!

Yhteys Pohjois-Korean ydinaseisiin

Vuonna 1994 Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton esitti Pohjois-Koreasta varsin samanlaisilta kuulostavia kuin presidentti Obaman Irania koskevat lausunnot: ”Tämä sopimus on hyvä Yhdysvalloille, hyvä liittolaisillemme ja koko maailman turvallisuudelle. Sopimuksen mukaan Pohjois-Korea suostuu jäädyttämään nykyisen ydinohjelmansa ja hyväksyy kaikkien olemassa olevien laitosten kansainvälisen tarkastuksen. Tämä sopimus on ensimmäinen askel tiellä kohti ydinaseetonta Pohjois-Koreaa. Sopimus ei perustu luottamukselle. Kansainvälinen atomienergiajärjestö tulee sertifioimaan vaatimusten noudattamisen.”

Presidentti Clintonin vakuutteluista huolimatta Pohjois-Korea sai pommin 12 vuotta myöhemmin!

Sopimuksen historia merkitsee enemmän kuin pahaenteistä merkkiä nykyiselle ydinsopimukselle; Pohjois-Korean saatua ydinaseet se alkoi auttaa Iranin ydinasekehitystä!

Melanie Phillips esittää 21. tammikuuta 2016 Jerusalem Postin artikkelissaan: ”Jotkut uskovat, että [Iranilla] on jo [ydinpommi] tai ainakin jo pääsy ydinaseisiin sen siirrettyä pommin testauksen Pohjois-Korealle. Iran pohtii parhaillaan, miten asetta voisi käyttää mahdollisimman tuhoisasti sormenjälkiä. jättämättä.”

Toisin sanoen Iran saattaa tehdä yhteistyötä Pohjois-Korean kanssa saadakseen käyttöönsä ydinpommin kenenkään tietämästä, mistä se on peräisin! Kyseessä on mahdollisimman petollinen ja vaarallinen suunnitelma.

Trumpet-lehti on tarkannut Iranin yhteyttä Pohjois-Koreaan jo usean vuoden ajan. Siteerasin marras-joulukuun 2007 numerossamme Spectator-lehden artikkelista ”We Came So Close to World War III That Day”, Päivä, jona lähestyimme kolmetta maailmansotaa, seuraavasti: ”Israelin tiedustelupalvelu jäljitti toiselle puolelle maailmaa matkaavan pohjoiskorealaisaluksen rahdin seasta ’sementti’-nimikkeisen ydinainelastin. Alus telakoitui 3. syyskuuta Syyrian Tarton satamaan… [Lastin määränpäässä] kerätyt maanäytteet ja muu materiaali palautettiin [Israelin kommandojoukon toimesta] Israeliin, joka antoi ymmärtää, että laivan lasti oli ydinkäyttöistä… Israelin F-15I-suihkukoneet lähetettiin matkaan ja muutaman minuutin päästä alus sisältöineen oli tuhottu” (3.10.2007).

Kuka oli hälyttävän tapahtuman takana? ”Syyria toimii Iranin toimesta”, kirjoitin. ”Muslimimaailman kuningas on Iran.”

Aikana, jona nimitin Iranin Pohjois-Korean ja Syyrian operaation aivostoksi, väittämä saattoi tuntua kaukaa haetulta. Maaliskuussa 2009 kenraali Ali Reza Asghari, entinen Iranin Yhdysvaltoihin loikannut varapuolustusministeri, toimitti Associated Pressille yksityiskohtaisen selosteen, joka osoitti, että Iran oli todella Pohjois-Korean liikehdinnän takana Syyrian maaperällä ydinaseohjelman kehittämiseksi. Iran rahoitti ja valmisteli lähes koko operaation! Myös toiset raportit vahvistivat Asgharin todistuslausunnon.

Vaikka Israelin suihkukoneet katkaisivat vuoden 2007 pyrkimykset, toimi ei lakkauttanut Iranin ja Pohjois-Korean ydinyhteistyötä!

Phillips jatkaa Jerusalem Post -artikkelissaan: ”Minulla ei ole aavistustakaan, onko se totta, mutta kun otamme huomioon Iranin läheisen yhteyden Pohjois-Korean ydinohjelmaan, sen, että iranilaiset tiedemiehet ja muu henkilöstö oli läsnä Pohjois-Korean neljästä ydinkokeesta ainakin kolmessa, uskooko kukaan, ettei se voisi saada pommin Pjongjangista, vaikka ei olisi vielä tehnyt niin?”

Miksi Iranin viranomaiset olivat Pohjois-Korean laittomissa ydinasekokeissa läsnä? Suorittavatko iranilaiset ydinohjelmansa tai ainakin osan ydinpommeistaan maan ulkopuolella? Vaikuttaa tältä. Iranilaiset tarkkaavat testejä harkitusta syystä.

”Ehkä Iranin ydinneuvottelut oli hämäys alusta loppuun”, Phillips jatkoi. ”Todellinen toiminta tapahtui Pohjois-Koreassa, kun vapaan maailman typerykset katsoivat toiseen suuntaan. Sopimuksen varsinainen pointti oli poistaa pakotteet antaen periksi Iranin ydinohjelmassa–vapauttaen miljardit Teheranin kieltämättömään, muiden maiden kautta toimittamaan sotaan muuta maailmaa vastaan. Minkä, kiitos Obaman, Britannian hallituksen ja muun länsimaisten typerysten, Iran nyt toimittaa.”

Kuten Phillips sanoi, emme voi olla vielä varmoja kaikista yksityiskohdista. Iranin ääriajattelun vuoksi voimme kuitenkin olla varmoja siitä, että uusi sopimus Iranin kanssa on paljon huonompi kuin Yhdysvaltain vuonna 1994 Pohjois-Korean kanssa solmima sopimus!

Kuoleman syleily

Osatodisteena asiasta, pohdi oppikirjan iranilaisille 11-luokkalaisille siteeraamaa ajatollah Ruhollah Khomeinin lausumaa: ”Ilmoitan vakaasti koko maailmalle, että jos maailman syöjät päättävät vastustaa uskontoamme, me seisomme koko maailmaa vastaan emmekä lakkaa, ennen kuin olemme hävittäneet heidät kaikki! Joko meistä kaikista tulee vapaita tai siirrymme suurempaan vapauteen, mikä on marttyyrikuolema. Joko kättelemme toisiamme islamin voitosta maailmassa ilolla tai käännymme kaikki ikuiseen elämään ja marttyyrikuolemaan. Molemmissa tapauksissa saavutamme voiton ja menestyksen.”

Khomeini kutsui länttä ”maailman syöjäksi”! Iranin 81 miljoonasta šiiasta 85 prosenttia uskoo Khomeinin kannattamaan kaksitoistašiialaisuuteen, jonka ideologia syleilee kuolemaa.

Israelin entinen YK-suurlähettiläs Dore Gold ilmoitti, ettei ydin-Irania kyetä enää estämään kuten Neuvostoliittoa kylmän sodan aikana. Iranilaiset omaavat huomattavasti radikaalimman uskomusjärjestelmän. He uskovat pelastajansa – 12. imaamin eli mahdin– palaavan aikaisemmin, jos he lisäävät apokalyptistä kaaosta ja väkivaltaa. Gold huomautti: ”Jokainen, joka vakuuttaa luottavaisesti, että länsi voi tottua Iranin ydinaseisiin ja luottaa klassisiin pelotemalleihin, ei todellakaan tiedä, mitä on vastassa.”

16. tammikuuta 2016 tapahtui toinen hälyttävä tapahtuma, jonka sekin olisi pitänyt avata naiivien länsimaisten johtajien silmät koskien Iranin ajattelutapaa. Iranin korkein johtaja ilmoitti, että maan aggressiivinen Yhdysvaltain ja Israelin vastainen politiikka jatkuisi muuttumattomana. Kaksi päivää myöhemmin Iran määräsi armeijansa nopeuttamaan laitonta ohjusohjelmaansa.

Tämä mannertenvälinen ballistinen ohjusohjelma on laiton, sillä uuden sopimuksen mukaisesti Iranin on odotettava kahdeksan vuotta ennen sen nopeuttamista. Sen sijaan Iran lähti kiihdyttämään sitä välittömästi! Nämä ohjukset pystyvät kantamaan ydinkärkiä ja Iranin korkein johtaja ilmoittaa, ettei heillä ole aikomustakaan uudistaa vihamielistä politiikkaansa. Ohjusilmoitus on todiste siitä, että Iran on jo rikkonut suuren osan sopimuksesta, mutta länsi ummisti suurimmalta osalta silmänsä toimelle.

Yhdysvaltain toimet ovat ällistyttäviä. Presidentti Clinton työskenteli muovatakseen Saksasta Euroopan johtavan kansakunnan tai Raamatullisen terminologian ”Pohjan kuninkaan” (Dan. 11:40). (Voit todistaa tämän tilaamalla itsellesi ilmaiskirjasemme Germany’s Conquest of the Balkans, Saksan Balkanin valloitus). Obaman hallinto toimii nyt samoin Iranin vahvistamiseksi ja kruunatakseen sen Etelän kuninkaaksi”. Miten on mahdollista ymmärtää Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa?

Isku

Vuonna 1993 Washington Report on Middle East Affairs kirjoitti, kuinka Iran käytti auktoriteettiasemaansa Persianlahden vesialueasiassa: ”Selvästi iranilaiset laskelmoivat tarkasti, kuinka kovasti he saattavat iskeä naapureihinsa…” (kesäkuu 1993). Samantapainen iskevä suhtautuminen kävi ilmi maaliskuussa 2007 Iranin ottaessa vangiksi 15 brittiläistä merimiestä aluevesillään ja pidättäessään näitä 13 päivän ajan. 12. tammikuuta 2016, vain neljä päivää ennen ydinsopimuksen täytäntöönpanoa, Iran nöyryytti Yhdysvaltain laivastoa ottamalla merimiehiä aseella osoittaen panttivangiksi. Iran toimi oletettavasti näin merivoimien aluksen ajauduttua Iranin vesille. Yksi kahdesta pikkuveneestä vaurioitui merimiesten matkatessa Kuwaitin ja Bahrainin välillä Persianlahdella. Iran otti nämä yhdysvaltalaiset merimiehet panttivangiksi, marssitti heitä nöyryyttävästi maailman edessä vaatien heiltä anteeksipyyntöä. Kyseessä oli voimallinen voimanosoitus. Mullahit lähettivät maailmalle pahaenteisen viestin: Ette voi enää luottaa Yhdysvaltain suojeluun ja tukeen–etenkään Lähi-idässä. Me olemme nyt täällä vastuussa.

Näin muodostuu asetelma, jossa Iran johtaa islamilaisten valtioiden ryhmää profetian mukaisena Etelän kuninkaana, joka iskee Pohjan kuninkaaseen, Euroopan unioniin. ”Mutta lopun ajalla Etelän kuningas iskee yhteen hänen kanssansa. Ja Pohjan kuningas käy tämän kimppuun vaunuilla ja ratsuilla ja monilla laivoilla, hyökkää hänen maihinsa, tulvana leviten niiden ylitse” (Dan. 11:40). Pidä mielessä, että kyseessä on lopunajan profetia.

Iranin ulkopolitiikka on ”iskevä”. Iran on koonnut ainakin vuoden 1988 Irakin sodan lopulta itselleen valtavan asekaluston aggressiivista ulkopolitiikkaansa tukemaan. Kalusto käsittää sekä kemiallisia että biologisia aseita.

Etelän kuningas, Iran, ”iskee yhteen hänen kanssaan” – Pohjan kuninkaan (Euroopan unionin kanssa). Gesenius’ Hebrew-Chaldee Lexicon mukaan isku-sana tarkoittaa ”iskemistä–kuten käytettäessä sarvieläimistä” tai ”iskeä sarvella”. Sitä käytetään ”kuvainnollisesti voittajasta, joka lamauttaa valtiot edessään”. Se tarkoittaa myös sodan lietsomista. Isku on väkivaltainen sana! Tämä isku koskee epäilemättä Jeru­salemia sekä raamatullista Juudaa (jota kutsutaan tänään Israeliksi) – aivan kuten ristiretkien aikana. Jerusalem on islamilaisen maailman kolmanneksi pyhin kaupunki. Paavi Johannes Paavali ii mainitsi julkisessa puheessaan mahdollisuudesta siirtää roomalaiskatolisen kirkon päämaja Jerusalemiin.

Kaksi suurta, voimallista uskontoa tavoittelee hartaasti Jerusalemia. Useimmat ihmiset uskovat, että Israelin rauhanprosessi sekä senkaltaiset neuvottelut johtavat rauhaan. Itse asiassa ne johtavat sotaan!

Häpeilemättömän julkean ja aggressiivisen Iranin ulkopolitiikan on johdettava sotaan. Iran joko valloittaa tai tulee valloitetuksi. Raamatun profetiasta käy selväksi, että Iran tullaan valloittamaan–muttei Yhdysvaltain eikä Britannian käden kautta, jotka saavuttavat sosiaaliseen ja ekonomiseen rauniotilan ennen profetian täyttymistä.

Miksei Yhdysvallat johda tai osallistu tähän profetoituun sotaan?

Euroopan unioni nousee uudeksi supervallaksi. Raamattu nimittää tämän konglomeraattia Pohjan kuninkaaksi. Kuninkaan syrjäyttämiseksi vaaditaan toinen kuningas.

Britannian ja Yhdysvaltojen supervallan tai kuninkuuden aika on mennyttä historiaa! Meidän tulee ymmärtää, miksi näin on.

Näemmekö, kuinka tämä uusi Euroopan supervalta nousee parhaillaan maailmalla? Näemme kyllä. Saat hyvän käsityksen asiasta tarkkaamalla Saksaa ja Ranskaa. Britannia ja Yhdysvallat voittivat Saksan kahdessa maailmansodassa, minkä jälkeen ne johtivat voimakkaan Saksan valtion jälleenrakennustyössä–erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Britannia ja Yhdysvallat pelastivat Ranskan molemmissa maailmansodissa.

Sekä Ranskalla että Saksalla on useita syitä pitäytyä Yhdysvaltain ja Britannian läheisenä ystävänä. Kuitenkin juuri päinvastainen on lehdistön päivittäisten pääotsakkeiden mukaan totta! Usko tai älä, Jumala nostattaa Euroopan voimallaan rankaisemaan Yhdysvaltoja ja Britanniaa. (Lue kuinka tämä tapahtuu ilmaiskirjasestamme Saksa ja pyhä Rooman valtakunta.)

Jäänyt historian opeista oppimatta

Lähi-idän rauhansopimukset dominoivat uutisia–aivan kuin monenlaiset rauhansopimukset juuri ennen toisen maailmansodan alkamista! Tämä on toinen merkki siitä, että sota on räjähtämäisillään Lähi-idässä! Tämä johtaa kolmanteen maailmansotaan.

Läntinen maailma on rauhansopimusten lumoissa eikä kykene näkemään tai tunnistamaan Iranin valtaisaa salajuonta Lähi-idän kontrolloimiseksi. Rauhansopimukset eivät poista koskaan Iranin päämäärää! Pelkästään Irania voimallisempi supervalta kykenee pysäyttämään tämän äärimmäisen islamistiliikehdinnän! Iranin suunnitelman kruunujalokivi on Jerusalemin valloittaminen, mikä sähköistäisi koko islamilaisen maailman Iranin taakse! Iran etenee kyllä tavoitteessaan, mutta se ei pysty koskaan täysin valloittamaan Jerusalemia.

Kuinka tiedämme tämän? Jos Iran tai ääriradikaalinen islamismi valloittaisi Jeru­salemin, näyttäisimme edellisen väittämän jälkeen tietämättömiltä. Raamattusi ilmoittaa, että näin ei tule käymään. Raamattu kertoo, että eräs toinen, tietty valta valloittaa Jerusalemin.

Tällaisten lausumien tulisi saattaa sinut todistamaan itsellesi, minkä tähden kykenemme esittämään nämä profeetalliset lausumat ja katsomme, kuinka ne toteutuvat täsmälleen lausumamme mukaan. Sinun tulee todistaa sanomamme todeksi–niin kauan kuin on vielä aikaa!

Presidentti Bush ja pääministeri Blair ja näkivät, etteivät valtiomme pystyneet voittamaan terrorismin vastaista sotaa voimaa käyttämättä! He yrittivät rajoittaa Iranin vaikutusvaltaa kaatamalla Afganistanin ja Irakin hallitukset, mutta edes he eivät halunneet esittää Iranille haastetta.

Poliitikoistamme, lehdistöstämme ja yliopistoistamme moni ei ymmärrä terrorismia–eikä historiaa! Winston Churchill lausui: ”Ihmisen historia on sotaa.” Ymmärtämättömät ihmiset eivät halua uskoa tätä todeksi.

Supervallat eivät tule toimeen pahassa, sotaisessa maailmassa, kun niiltä puuttuu tahdonvoima pitkien, kovien sotien voittamiseksi. Tällainen on tosimaailma; fantasiat eivät muuta totuutta.

Winston Churchill varoitti 1930-luvulla Britanniaa ja Yhdysvaltoja Hitleristä. Ylitsevuotavan pasifistiset poliitikot, tiedotusvälineet ja koulutuslaitokset vastustivat Churchillia. (Lue kuvaus ilmaiskirjasestamme Winston S. Churchill: vartija) Churchill seisoi maailman johtajien keskellä yksinään! Moinen maksoi meille lähes toisen maailmansodan! Emme ole oppineet käytännöllisesti mitään Churchillin varoituksista. Pasifistit ovat tänään entistä voimallisempia.

Mistä tahansa maailman ylimmän supervallan kumoavasta valtiosta tai valtioryhmästä tulee ylin supervalta! Tämä on historian kirjoistamme löytyvä ihmisluontoa koskeva oppiläksy. Supervalta ei voi juosta karkuun ja piiloutua.

Johtajamme eivät kykene ymmärtämään historiaa, koska he kieltäytyvät ymmärtämästä, että jokaisen ihmisen ihmisluonto on pohjimmiltaan paha–myös sinun ja minun! (Jer. 17:9). Esimerkiksi sotavoimiemme käyttämättä jättäminen ei ole useinkaan vanhurskasta, kuten tahtoisimme uskoa, vaan halveksittavaa, syntejämme seuraavaa heikkoutta. Meiltä puuttuvat yksinkertaisesti usko, luonteenlujuus sekä rohkeus taistella Irania, nykypäivän ylintä terroristivaltiota vastaan. Loppujen lopulta osoittaudumme liian heikoiksi selviämään hengissä!

Etelän kuningas koskee valtiollista terrorismia, tapaa, jolla Iranista tuli kuningas! Dan. 11:40–43 on lopunajan profetia. Se koskee valtiota, joka on valmis iskemään ulkopolitiikassaan. Se iskee, kunnes aiheuttaa sodan. Suuren voimansa takia sen täytyy olla suuri öljyntuottajamaa. Profetia osoittaa, että kuningas on läheisessä yhteydessä Jerusalemiin, Egyptiin, Etiopiaan sekä Libyaan.

Kuka toinen maa saattaisi olla tänä lopunaikana kuin Iran?

Iran on äärimmäisen radikaalinen–se on radikaalin islamismin kuningas. Mihin sen tahto iskeä johtaa? Sotaan! Sen tahto johtaa, kuten aikaisemmin, sotaan, tällä kertaa karmeaan massatuhoasesotaan. Se ei voi johtaa mihinkään muuhun.

Ihmisluonnon ja historian pitäisi paljastaa meille tapahtumien tulos. Toiveajattelu ei pysäytä tulevaa kurjaa tulosta–aivan kuten pasifistien unelmointi 1930-luvulla ei pysäyttänyt Adolf Hitleriä!

Historia jylisee kuin ukkonen saattaakseen meidät hereille.

Venäläinen suurkirjailija Fjodor Dostojevski pelkäsi venäläistä radikalismia, mitä liike tekisi maalleen. Vain muutama päivä hänen kuolemansa jälkeen tsaari murhattiin, radikaalit kumosivat hänet. Mihin radikaaliliike johti? Josif Stalinin väkivaltaisen kommunismin leviämiseen moniin maailmanosiin.

Mihin Iranin radikaalinen ajattelu johtaa Iranin valtion? Valtiolliseen terrorismiin–joka laukaisee maailman kolmannen ydinsodan! Vaikka käsissämme on vielä tässä vaiheessa runsaasti keinoja ydinsodan pysäyttämiseksi, meiltä puuttuu tahto toimia.

Pelkäämme Lähi-idän valtiollisen terrorismin alun peräisen syytekijän kohtaamista. Emme pysty koskaan voittamaan terrorismin vastaista sotaa ennen tämän realiteetin kohtaamista. Emme voi neuvotella voittoa. Ainoastaan voimallisempi voima, tahto käyttää voimaa, voittaa. Tässä on ainoa keino valtiollisen terrorismin pysäyttämiseksi.

”Jos ette sittenkään kuule minua, niin minä vielä kuritan teitä seitsenkertaisesti teidän syntienne tähden. Ja minä murran teidän ylpeän uhmanne (engl. ylpeyden voimastamme, pride in our power); minä teen teidän taivaanne raudankovaksi ja maanne vasken kaltaiseksi” (3. Moos. 26:18–19). Profeetta Daniel ilmoittaa, että tämä on lopunajan profetia (Dan. 12:9; 9:12–14). Pikkuinen Israel omaa Irania suuremman sotamahdin, mutta se pelkää käyttää omaamaansa mahtiaan. Sama koskee Britanniaa. Sama pätee myös Amerikkaan, valtioomme, joka pelkää käyttää voimaansa–syntiemme tähden. ”Ylpeys voimastamme” on murrettu! Meiltä yksinkertaisesti puuttuu tahto jatkaa terrorisminvastaista sotaa.

Käymme terroristisotaa täsmälleen tavalla, jolla valtiolliset terroristit tahtovat meidän sotivan–mikä tarkoittaa, ettemme pysty voittamaan sotaa koskaan. He ymmärtävät, että he kykenevät voittamaan sodan omalla strategiallaan. Juuri tästä syystä he lietsovat terrorisotaa! Terroristien sota kävisi tappiolliseksi, jos käyttäisimme voimaamme, jos omaisimme tahdon valtiollista terrorismia vastaan.

Valtio on vastuussa, sen on tehtävä tili terrorismin sponsoroinnista. Kuinka kukaan valtio uskaltaa rahoittaa tai tukea terrorismia toisessa valtiossa!

Useimmat tiedusteluraportit ilmoittavat, että Saudi-Arabia rahoittaa terrorismia Israelissa (jopa Yhdysvaltoja vastaan.). Miksi? Pelkäävätkö saudit terroristeja enemmän kuin Yhdysvaltain ”supervaltiota”!

Tosi supervalta ei sallisi koskaan moista kavaluutta. Terroristien rahoittaminen on sotatoimi! Terrorismin tukijat ovat terroristeja syyllisempiä, koska he mahdollistavat terrorismin.

Jos Yhdysvallat ja Britannia asettaisivat terroristeja tukevat valtiot vastuuseen teoistaan, kuivaisimme terroristisuon. Jos Iranin johtajisto poistettaisiin, koko Lähi-idän historia muuttuisi radikaalisesti parempaan suuntaan, koska Iran on alueen kuningas. On surullista tietää, että Raamatun profetioiden mukaan näin ei tapahdu.

Lopullinen menestys riippuu suhteestamme Jumalaan. Jos Jumala on puolellamme, emme voi hävitä. Jos Jumala on meitä vastaan, emme voi voittaa. Raamatun profetia ilmoittaa, että Jumala on meitä vastaan, että Jumala kiroaa meitä.

Saddam Husseinin syrjäyttämisen jälkeen Yhdysvalloilla oli mainio tilaisuus painostaa Irania.

Jos Iran olisi voitettu tai pakotettu lopettamaan terrorismin tukeminen, Syyria olisi antautunut pikaisesti, samoin muut islamilaiset valtiot.

Sen sijaan Syyria ja Iran todistivat, kuinka jakaantuneita olimme kotona. Blairin ja Bushin hallitukset menettivät suosionsa–yksinkertaisesti, koska he omasivat tahdon käyttää valtaamme! Pääministeri Blair sysättiin virasta ja presidentti Bush poistui vihamielisen kritisismin saattamana. Terroristivaltiot näkevät, kuinka häpeällisen jakautuneita ja heikkoja olemme, ja rohkaistuvat tukemaan terrorismia entistä enemmän!

Ylpeä uhmamme, ylpeys voimastamme on murtunut!

Varaudu kammottavaan tulevaisuuteen.

Ei tarvitse kuin tarkata Israelia. Pystyykö Israel voittamaan terrorisminvastaisen sodan? Iran sekä toiset valtiot varustavat terroristeja loputtomalla virralla aseita. Ainoa keino pysäyttää tapahtumat on pysäyttää Iran.

Presidentti Bush lausui, etteivät terroristihyökkäykset aiheutuneet voimamme vaan heikkoutemme takia. Meitä ei pelkästään pidetä heikkoina. Me olemme heikkoja.

Iran sekä terroristit käyttävät heikkouttamme hyväkseen. Valtiollinen terrorismi on olemassa juuri heikkoutemme takia!

Tämä painajainen johtaa suoraan Jeesuksen Kristuksen paluuseen, mikä on paras mahdollinen uutinen maailmalle! Paha, terrorismin ja sodan täyttämä maailma saavuttavat millä hetkellä hyvänsä päätöspisteen. Maailmamme tullaan pian muuttumaan vaurauden ja rauhan maailmaksi.

Onko Irak suistumassa Iranin käsiin?

Iran on Lähi-idän voimallisin islamilaisvaltio. Voitko kuvitella, millaisen vallan se omaisi, jos se kontrolloisi Irakia, yhteen aikaan kolmanneksi suurinta öljynvientimaata maailmassa? Ennustin jo vuonna 1992, että näin saattaisi tapahtua.

Kirjoitin seuraavasti joulukuussa 1994: ”Tällainen [Irakin] vallankaappaus Iranin toimesta järkyttäisi maailmaa–erityisesti Eurooppaa. Se olisi sysäys Euroopan pikaiselle yhdistymiselle. Toimi antaisi kaikella todennäköisyydellä Iranille vallan nostaa öljyn hintaa huomattavasti. [Se kontrolloisi käytännöllisesti koko Lähi-idän öljyä.] Tämä puolestaan auttaisi käynnistämään läntisen maailman heikkojen valuuttojen romahtamisen, mikä aiheuttaisi Euroopan pikaisen yhdistymisen voimakkaimmaksi talousblokiksi maailmassa. Raamattusi profetoi tästä tapahtumasta!” (”Suistuuko Irak kohta Iranin käsiin?”, Philadelphia Trumpet).

Lue edellinen uudestaan!

Tapahtumien kulku on saanut sittemmin jopa kuvittelemaani dramaattisemman kehityksen.

Yhdysvallat poisti Irakin johtoportaan vuonna 2003. Saddam Hussein oli ainoa Iranin pelkäämä johtaja. Yhdysvallat poisti hänet tieltä, mutta siltä ei löytynyt tahtoa vartioida sotasaalistaan. Yhdysvallat myöntyi vetämään kaikki joukkonsa pois Irakista vuoden 2011 loppuun mennessä.

Yhdysvallat raivasi Iranin šiioille tien Irakin šiiojen hallitsemiseksi!

Yhdysvallat nujersi vuoden 1999 Kosovon sodassa Serbian johtaja Slobodan Milosevicin, joka oli ainoa Saksan pelkäämä johtaja Euroopassa.

Järkyttävä, mahdollinen paradoksi on, että Yhdysvaltain mahti aukaisi tien sekä Pohjan kuninkaalle, että Etelän kuninkaalle–valmistaen tien omalle tuholleen.

New York Times kirjoitti 1. toukokuuta 2003: ”Viime aikoina on noussut esille tulva tiedusteluraportteja koskien Iranin pyrkimyksiä vaikuttaa Irakin sisäisiin tapahtumiin ja muokata niitä”.

”Amerikkalaisten analyytikkojen mukaan Iran ei toivota tervetulleeksi Irakissa voimallista Amerikan poliittista ja militaristista vaikutusta alueella laajentavaa roolia.”

”Arvion mukaan Iran ei pyri vastatusten Amerikan joukkojen kanssa, mutta pyrkii estämään Yhdysvaltain Irakin muokkauspyrkimykset ja toiminnan tavalla, joka saa Yhdysvallat poistumaan alueelta.” Alueen tapahtumat ovat sittemmin osoittaneet arvion todeksi.

Tietyt Irak-kampanjan osa-alueet paljastivat Yhdysvaltain heikkouden. Vaikka Bushin johto vannotti, ettei se sallisi Iranin kaltaisen teokratian saada jalansijaa Irakissa, se osoitti, että siltä puuttui poliittinen tahto toimia vakuutensa mukaisesti. Iranilla on jo voimallinen vaikutus Irakin hallitukseen. Irakin šiiapääministeri Nuri al-Malikin hallitus omasi aikanaan hyvät suhteet Iraniin, ja Iranin tukeman antiamerikkalaisen uskonnollisen šiiajohtaja Muqtada al-Sadrin tuki oli 2010 al-Malikille kriittisen tärkeä kyetäkseen muodostaa maan hallitus ja päättää yhdeksänkuinen umpikuja.

Malikin seuraaja Haider al-Abadi oli myös vahvat iranilaiset yhteydet omaava šiia. Pääministeriksi elokuussa 2014 nimittämisensä jälkeen, hän kohdisti kaksi kuukautta myöhemmin ensimmäisen ulkomaanmatkansa Iraniin. ”Iranin valitseminen ensimmäiseksi kohteekseni virkaan astumiseni jälkeen osoittaa siteidemme syvyyden”, ilmoitti al-Abadi Islamilaisen tasavallan uutistoimiston mukaan. ”Terrorismin ollessa uhka kaikille alueen maille, olemme varmoja, että Iran seisoo rinnallamme.”

Kolme päivää ennen vierailua Iranin islamilaisen vallankumouskaartin entinen komentaja Kanani Moghadam esitti Kiinan keskustelevisiolle antamassaan haastattelussa: ”Mitä enemmän Iran avustaa Irakia, sitä vähemmän Irak on riippuvainen liittoutuneiden joukoista. Irak tulee todennäköisesti vastustamaan liittolaisten pyyntöä rakentaa maahan sotilastukikohtia. Irakin parlamentti neuvottelee, sallitaanko liittolaisten lähettää maavoimia, mikä on myös läpäisemätön punainen viiva. Juuri siksi al-Abadin tapaaminen Iranin johtajien kanssa on varsin tärkeä ja ratkaiseva toimi.”

Iran käyttää tehokkaasti Islamilaisen valtion terroristiuhkaa perustellakseen jatkuvaa sekaantumistaan Irakin asioihin. Ali Khedery, useita Yhdysvaltain suurlähettiläitä Irakissa neuvonut strateginen konsultti varoitti, että Islamilainen valtio ”kukistetaan. Ongelmaksi jää kymmenkunta vuosikymmenten taistelukokemuksen kovettamaa miliisiä, joita rahoittaa Irakin öljy, ja ohjaa tai ainakin vahvasti vaikuttaa [Iranin vallankumouskaarti]. Ja he ovat viimeiset seisomaan jäävät.”

Raamattu osoittaa, ettei Yhdysvallat kykene pidättämään Irania toivomallaan tavalla.

On selvää, että Iran pyrkii toimimaan kaikin mahdollisen tavoin lisätäkseen vaikutusvaltaansa Irakin šiiaenemmistöväestön keskuudessa ja toivoo kontrolloivansa maan valtavia öljyrikkauksia.

Pian liittoutuneiden Bagdadin valloituksen jälkeen kävi selväksi, kuinka suuri määrä Iranin shiioja oli löytänyt tiensä Irakiin, jo Saddam Husseinin diktaattorikaudella.

Intelligenssiryhmä Stratfor kirjoitti tästä sotapäiväkirjassaan 23. huhtikuuta 2003 seuraavasti: ”Šiialaisväestö aiheuttaa vakavia toimintaongelmia Yhdysvalloille. Osittain odotetusti, osaksi yllätyksenä. Yllätys ei ollut sinänsä Amerikan vastaisuus vaan organisaation kattavuus. Šiiat ovat paljon paremmin järjestyneitä kuin Yhdysvaltain tiedotuspalvelu oletti. On selvää, että heidän pitkän ajan tähtäimenään on Irakin hallitseminen… [Se toimi tämän päämäärän pohjalta jo kauan ennen Yhdysvaltojen hyökkäystä Irakiin.]”

”Yhdysvallat ei saa šiioja asettumaan ja šiiat tietävät sen. Yhdysvaltain asejoukot mellakointeja kontrolloimassa ei ole Washingtonin mielen mukaista toimintaa… Loppujen lopuksi ratkaisu ongelmaan löytyy todennäköisimmin Teheranista. Irakin šiialaisyhteisö saa kiittää järjestyneisyydestään Irania. Iranin päämäärä on yksinkertainen: Yhdysvaltain poistaminen Irakista. Teheranin johtajat eivät odota saavuttavansa tätä hetkessä, vaan näkevät sen toteutuvan ajan kanssa.” Teheranin voitto on jo lähes täydellinen.

Washington on varsin vaikeassa asemassa Iranin suhteen. Sen sijaan että se käyttäisi Irakia uutena Lähi-idän tukiasemanaan, josta kohdistaisi voimansa Iraniin, Yhdysvaltain on käyttäydyttävä uuden naapurinsa läsnä ollessa kauniisti ja välttää ärsyttämästä sitä. Presidentti Bush nimitti vuoden 2002 puheessaan kongressille Iranin olevan järjestyksessä toinen ”pahan akseli”. Heti Bagdadin antautumisen jälkeen Iranille esitettiin uhkaavia vihjauksia käyttäytyä kunnolla. Nyt Irania pidetään liittolaisena, joka motivoi Irakin šiiat säilyttämään järjestys voitetulla alueella!

Yhdysvallat on jopa jakanut al-Taqaddumin sotilastukikohdan, 70 mailia Bagdadista länteen, Iranin kanssa. Yhdysvallat käytti tätä tukikohtaa ensimmäisen kerran Irakin sodan alkaessa vuonna 2003. 22. kesäkuuta 2015 julkaistun Bloomberg View -raportin mukaan kahden Obaman hallinnon korkean virkamiehen paljastuksen mukaan jotkin al-Taqaddumin taisteluryhmät, kuten Irakin Hizbollah ja Asa’ib Ahl al-Haq (Vanhurskaiden liitto), taistelivat aiemmin Yhdysvaltoja vastaan.

Iran työskentelee tietysti vakinaisten poliittisten ja diplomaattisten kanavien kautta vakauttaakseen asemansa uudessa Irakissa; Se tekee työtä Irakin hallituksen kanssa, vakauttaa taloudellisia suhteita sekä muita diplomaattisia kanavia hyväkseen käyttämällä. Kaikkein mielenkiintoisinta oli katsoa, kuinka Yhdysvallat yritti varmistaa intressinsä Irakissa askel askeleelta demonstroiden sen riippuvaisuutta islamilaisjohdosta.

Yhtenä esimerkkinä nousi esiin Yhdysvaltain suhtautuminen šiiamiliiseihin. Yhdysvaltojen julkinen linjaus oli ”nollatoleranssi” itsenäisiä Irakin armeijajoukkoja kohtaan, mutta koalitiovoimien joukot katsoivat toisaalle, kun aseistetut miliisit vahtivat joukkoineen eteläisiä Irakin kaupunkeja. Valtiollisen 8. syyskuuta 2003 radioraportin mukaan Badr-osasto työskenteli yhdessä Yhdysvaltojen joukkojen kanssa, mm. ratsioissa Saddamin kannattajia etsien, ja amerikkalaiset sallivat tietyille osaston jäsenille aseenkantoluvan.

Millä hinnalla šiialaiset suostuvat auttamaan Yhdysvaltoja? Irakissa on tänään vallassa šiiadominantti hallitus.

Iranin entinen presidentti, Hashemi Rafsanjani, kertoi syyskuun 2003 haastattelussa kylmät väreet aikaansaavan version alueen tapahtumista irna-uutistoimistolle: ”Vaikka Yhdysvallat ovat meitä ympäröivissä valtioissa fyysisesti, totuus on, että Yhdysvallat on itse asiassa Iranin saartama”.

Oliko puhe pelkkää mahtailua? Kun tarkastelemme tilannetta rehellisesti, toteamme lausuman todeksi! Todellisuudessa Iran ”ympäröi” Yhdysvaltoja, se on valtiollista terrorismia sponsoroiva kuningas!

Stratfor kirjoitti alkuvuonna 2011 Iranin kasvavasta vaikutuksesta Lähi-idässä alueen kansannousun aikana seuraavasti: ”Iran on muistuttanut viimeaikaisten levottomuuksien vallitessa jokaista alueen Yhdysvaltain liittolaista, Bahrainista Saudi-Arabiaan ja Jemenistä Israeliin, että Teheran on nouseva valta, joka täyttää tyhjiön amerikkalaisten poistuessa. Teheran omaa alueen avainasemissa voimallisen, vakavaraisen edustajien sekä peitossa toimivien toimitsijoiden ketjun. Se pystyy lietsomaan Gazassa sekä Libanonissa levottomuuksia, jotka leviävät Israeliin. Se kykenee pahentamaan mellakoita Bahrainissa, jossa Yhdysvaltain 5. laivasto sijaitsee. Öljyrikkaan Saudi-Arabian oma šiiaväestö sijaitsee sen Bahrainiin johtavan itäoven edessä. Iran on saanut kaiken tämän aikaan Yhdysvaltain joukkojen Irakissa ollessa. Sen tähänastiset saavutukset ovat (tarkoituksellisesti) pelkkä varjokuva siitä, mikä mahdollistuisi, jos Persia pääsisi dominoimaan koko Mesopotamiaa, joka on luonnollinen kynnys alueen muihin osiin…”

”Vuoden 2011 levottomuuksien takia Amerikan asema Persianlahdella on jopa huonompi kuin mitä Washington olisi saattanut ennakoida loppuvuonna 2010. Washingtonin edessä on edelleen sama, ratkaisematon kysymys: Mitä tehdä Iranin ja Iranin voimalle Lähi-idässä. Se ei ole löytänyt ratkaisua haasteeseen. Yhdysvaltain osastojoukkojen ylläpito Irakissa on yksinkertaisesti pelkkä tulppa, ei ratkaisu asiaan. Toimi vaikuttaa vuoden 2011 edetessä kasvavasti riittämättömältä, varsinkin Amerikan alueliittolaisten uskon Washingtoniin huojuessa” (14. huhtikuuta 2011).

Yhdysvallat veti virallisesti joukkonsa Irakista lokakuussa 2011, vaikka on edelleen läsnä levottomassa maassa. Tarkastelemamme profetiat osoittavat, ettei Yhdysvallat tule olemaan alueella pitkään suuri tekijä. Etelän kuningas siirtää tähtäimensä toiseen kohteeseen–Pohjan kuninkaaseen.

Pyörremyrsky

Pohjan kuningas etenee iskun tai Etelän kuninkaan puskun jälkeen myrskyisästi ”pyörremyrskyn lailla” tai äkisti karkaaman (Dan. 11:40 King James, Biblia 1776). Olemme katsoneet tapaa, jolla Etelän kuningas saattaisi iskeä Pohjan kuninkaaseen. Sitten Saksa vastaa toimeen salamasotasodankäynnillä! Tämä yksi sana kuvaa, kuinka Saksan johtama yhteenotto Iranin kanssa etenee, kuvaten yksityiskohtaisesti tapahtumia Lähi-idässä–sekä Afrikassa, lounaisessa Aasiassa ja Euroopassa.

Saksalaiset ovat erinomaisia sotastrategisteja sekä sotureja. He ymmärtävät, etteivät he tule milloinkaan saavuttamaan rauhaa Iranin kanssa. He käsittävät, että ennemmin tai myöhemmin kaksi uskontoa —kaksi sivilisaatiota–törmää vastatusten.

Jae kuvaa aikaa, jona Saksan katolinen imperiumi lähtee kaiken voimin radikaali-islamin vastaiseen sotaan–dominoiden ja leviten kuin väkivaltainen tulvavesi!

Meidän on keskityttävä kysymykseen: kuinka Saksa kykenee suorittamaan toimensa helposti, tehokkaasti, pikaisesti?

Berliini ei kykene valtaamaan Teherania lähitulevaisuudessa ilman nykyistä erityisstrategiaa.

Pohdi Dan. 11:40 avainsanaa. Jae kertoo Pohjan kuninkaan hyökkäyksestä, mutta jakeen painopiste on sotilaallisen hyökkäyksen strategia.

Pyörremyrsky pyörtää ympärilläsi. Se pyörittää sinut pois! Jo nyt voimme nähdä, että Saksan strategia on ympäröidä Iran ja sen liittolaiset.

Iranilaiset keskittyvät niin kiinteästi omien tavoitteittensa saavuttamiseen, etteivät havaitse saksalaisten toimia. He eivät tunnista, että Saksa valmistautuu edessä olevaan suurempaan sotaan!

Saksa ennakoi yhteenottoa Iranin kanssa työstäen strategiaansa yli vuosikymmenen. Sen strategia on lähes valmis. Saksa on piirittänyt Iranin.

Sana ”pyörremyrsky” on varsin paljastava. Gesenius-sanakirjan mukaan se tarkoittaa myrskyn myötä pois pyyhkiytymistä. Se voi tarkoittaa ”kauhusta jäykistymistä” ja voi tarkoittaa myös kauhusta tai pelosta vapisemista terrorin aiheuttamasta ihon värinästä.

Sana korostaa epätavallisen painokkaasti terroria! Onko pelottava pyörremyrsky ydinase? Se terrorisoi takuulla! Se on räjähtämäisillään Lähi-idässä. Vihdoinkin terroristeja terrorisoidaan!

James Moffatt kääntää saman jakeen: ”Kun loppu saapuu, Etelän kuningas töytäisee häntä, mutta Pohjan kuningas rynnistää häntä kohtaan kuin pyörremyrsky, vaunujen, ratsuväen ja suuren laivaston kera, tunkeutuen hänen mailleen ja niihin tulvien.”

Soncino-käännös ja selitysteoksen mukaan ”Pohjan kuningas … syöksyy alas”. Kyseessä ei ole suora hyökkäys kasvotusten. Kyseessä on myrsky, joka kiertää ympäri maahan tunkeutuen ja tulvien!

Kun tutkit Irania ympäröivien alueiden nykytapahtumia, voit jo todeta Saksan kaikilla maata ympäröivillä alueilla.

Kuinka Pohjan kuningas on ympäröinyt Etelän kuninkaan yksityiskohtaisesti? Sen sotajoukot eivät ole saartaneet Teherania. Sillä ei ole Iranin rajoilla tukikohtia eikä lentotukialuksia. Se on tehnyt erittäin älykkäitä strategisia asetteluja ja sopimuksia tarjoten läsnäolon Iranin vaikutuspiirissä.

Iran lisää vaikutusvaltaansa länteen Egyptiin ja Libyaan. Libyan länsirajan takana sijaitsee Algeria, johon vuonna 2011 tehdyn sopimuksen mukaan Saksa tuo 10.5 miljardin dollarin arvosta sotakalustoa. Lisäksi Saksa omaa myös kuljetuspanssariajoneuvoja ja sopimuksen valmistaa kiväärejä paikan päällä. Berliini pitää yhteyttä myös Egyptiin, jolle se on myynyt satojen miljoonien dollarien arvosta aseita.

Lounaassa Saksalla on joukko sotilaita ja poliiseja Sudanissa ja Etelä-Sudanissa, lisäksi se on ollut läsnä Ugandassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Paljon lähempänä Irania, Persianlahden vastarannalla sijaitsevat Arabian niemimaan kansakunnat. Saksa on myynyt Qatarille 2.6 miljardin dollarin arvosta aseita, mukaan lukien kymmeniä Leopard II -panssarivaunuja. Yhdistyneille arabiemiirikunnille se on myynyt 9.3 miljardin dollarin arvosta aseita ja rakentanut maahan ammustehtaan.

Saksa on solminut suurisuuntaisia sopimuksia myös Saudi-Arabian kanssa, mm. konekivääritehtaan rakentamisesta ja kymmenien Eurofighter ja satojen Leopard ii -panssarivaunujen lähettämisestä.

Myös Djiboutista ja Somaliasta löytyy saksalaista sotilashenkilöstöä. Arabianmerellä saksan Bundeswehr -puolustusvoimat omaa fregatti- ja merivalvontakoneita.

Afganistanin sodan huipulla Saksalla oli yli 5000 sotilasta Iranin itänaapurissa.

Afganistanin pohjoispuolella sijaitsee Uzbekistan, jossa Saksan armeijalla oli Termezissä noin 300 sotilashenkilökunnan lentotukikohta kuljetuslentokoneineen. Tukikohta suljettiin vuonna 2015, mutta Saksan suurlähettiläs ilmoitti lokakuussa, että se jää toimimaan varantolaitoksena.

Pohjan kuninkaalla on myös vakaa läsnäolo Iranin pohjoisosassa. Luoteessa Välimerellä sijaitsee Kypros, strateginen sotilas- ja tiedusteluvaltti. Saksan Kyproksen taloudelliselle pelastuspaketille huhtikuussa 2013 sanelemat ehdot antoivat EU:lle periaatteellisen saaren hallinnan.

Bundeswehr on sijoittanut Turkkiin 400 sotilasta, ja kolmen vuoden ajan aina joulukuuhun 2015 asti sillä oli maassa kaksi ilmatorjuntaohjusyksikköä. Lisäksi se on myynyt Turkkiin massiivisen määrän aseita, kahden viime vuosikymmenen aikana 715 panssarivaunua, 687 kuljetuspanssariajoneuvoa, 300 ilmatorjuntaohjusjärjestelmää, 197 maatutkayksikköä, 8 fregattia, 2 tukialusta ja 15 sukellusvenettä.

Saksan armeijalla on partiovene Libanonin edustalla ja maassa kymmeniä sotilaita. Sillä on myös Kosovon suurin joukko-osasto–yli 650 sotilasta.

Miksi Saksa on levittäytynyt Lähi-itään ja suureen osaan maailmaa? Se valmistautuu tuhoisaan pyörremyrskyyn.

Saksa on piirittänyt Jumalan ennustamasti Iranin ja radikaalin islamin. Pian tämä pyörremyrsky alkaa kiertää Etelän kuningasta vastaan kuin hyvin aseistettu–luultavasti ydinasein aseistettu–pyörre!

Tämä pyörremyrskystrategia on räjähtämässä täydeksi sodaksi käynnistäen kolmannen maailmansodan!

Jatketaan Jerusalemiin

Kun sota puhkeaa Lähi-idässä, Jerusalemiin vaaditaan varmasti äänekkäästi rauhanturvaajia. Pohjan kuningas omii tehtävän epäilemättä itselleen, mutta jatkaa sitten nopeasti sotaansa! (Hesekielin kirjan luku 23 kertoo tästä häpeällisestä ristikkäin toimimisesta. Tilaa ilmaiskirjamme Hesekiel: lopunajan profeetta.)

Seuraavaksi Venäjä ja Kiina saattavat Pohjan kuninkaan pelon valtaan. ”Mutta sanomat idästä ja pohjoisesta säikähdyttävät häntä, ja hän lähtee täynnä kiukkua hävittämään monia ja vihkimään heitä tuhon omiksi” (Dan. 11:44). Pohjan kuningas voitetaan. ”Hän pystyttää hovitelttansa (kahden meren välille, sen ihanan pyhän vuoren tykö, Biblia 1776). Mutta hänen loppunsa tulee, eikä häntä kukaan auta” (jae 45). Tässä meillä on suuri uskonnollinen johtaja–joka muuttaa hovitelttoineen päämajaan Jerusalemiin. Mutta hänen loppunsa tulee. Miksi?

Vuonna 1994, ennen paljon julkisuutta saaneita Vatikaanin vuosituhannen vaihteen juhlamenoja, paavi Johannes Paavali ii esitti seuraavanlaisen lausuman: ”Uskomme, että vuoden 2000 lähestyessä Jeru­salem tulee koko maailman rauhan kaupungiksi, jossa kaikki ihmiset tapaavat, varsinkin niiden uskontojen edustajat, joiden esikoisosuus periytyy Aabrahamin uskoon” (Parade, 3. huhtikuuta 1994).

Paavin lausuma: ”Jerusalem tulee koko maailman rauhan kaupungiksi”, on totuudenmukainen. Ei kuitenkaan hänen itsensä uskomalla tavalla.

Jeesus Kristus palaa paikalle aivan lähitulevaisuudessa ja saattaa rauhan koko maailmaan! Tämä on yksi syy siihen, miksi lopunaikana näemme suurta väkivaltaa juuri Jerusalemin tähden. Saatana tietää, että Jumala palaa hallitsemaan Jerusalemista käsin maailmaa ja maailmankaikkeutta. Raamattu kertoo, että tulemme todistamaan koko maailmaa hätkähdyttävän uskonnollisen yhteenoton! Profetian täyttymys on vielä edessä.

Saatana vihaa ilmeisesti profetiaa, jossa hänet heitetään syvyyteen (Ilm. 20:1–3).

Ihmistä odottaa loistava tulevaisuus. Kaikki loisto säteilee Jerusalemista!

Jatkuu: Arvoituksellinen liitto