Barack Obama Raamatun profetiassa

Jatkoa: Näkymätön hyökkääjä

Viimeisenä virkapäivänään, 20. tammikuuta 2017, Barack Obama jätti Yhdysvaltain presidentin Oval Office -virkahuoneeseen uudelle presidentti Donald Trumpille tarkoitetun, perinteen mukaisen käsinkirjoitetun viestin, jossa hän lausui, että Yhdysvaltain presidentit ovat "demokraattisten instituutioiden ja perinteiden – kuten oikeusvaltioperiaatteen, vallanjaon, yhtäläisen suojelun ja kansalaisvapauksien – vartijoita, joiden puolesta esi-isämme taistelivat ja vuodattivat vertansa. Päivittäisen politiikan eteen- ja taaksepäisestä suunnasta riippumatta tehtävämme on säilyttää nämä demokratiamme välineet vähintään yhtä vahvoina kuin ne löysimme".

Vaikka Obaman viesti vaikutti jalon vilpittömältä, ja vakuutti monet poliitikot ja toimittajat, kyseessä oli yksi pahaenteisimmistä, tekopyhimmistä yhdenkään Yhdysvaltain presidentin seuraajalleen kirjoittamista viesteistä.

Barack Obama toimi presidenttinä kahdeksan vuoden ajan kuitenkin täsmälleen päinvastoin kuin mitä lausui presidentti Trumpille. Obaman edistämä agenda suuntautui kuvaamiensa demokraattisten instituutioiden ja perinteiden heikentämiseksi, ylimmäisenä tavoitteena ääneen julistamaansa päämäärä "Muuttaa perusteellisesti Amerikan Yhdysvallat".

Virkakautensa päätyttyä Obama jatkoi samaa päämäärää, mm. johti pyrkimyksiä vahingoittaa Donald Trumpin "Tehdään Amerikasta jälleen suuri" -ohjelmaa, mihin sisältyi Trumpin laiton vakoilu ja virkarikoksesta kahdesti syyttäminen. Obama johti radikaalivasemmiston maanpetoksellista taistelua Trumpin uudelleenvalinnan hinnalla millä hyvänsä estämiseksi.

Vaalipäivänä 3. marraskuuta 2020 Yhdysvallat ajautui kaikkien aikojen suurimpaan poliittiseen kriisiin. Joe Bidenin presidentiksi nostamiseksi radikaalivasemmisto päätyi räikeästi manipuloimaan kansakunnan äänestysjärjestelmää.

Aluksi valtavirran tiedotusvälineet, ehkä puolet kansalaisista, suurin osa maan poliitikoista (demokraateista ja republikaaneista) sekä suuri osa muuta maailmata uskoi tai ainakin käyttäytyi aivan kuin Biden olisi valittu laillisesti presidentiksi virallisella 81 miljoonan äänen äänimäärällä.

Kyseessä oli kuitenkin valtava valhe. Todistevuori vakuuttaa, että vaalit manipuloitiin. Useissa osavaltioissa järjestetyissä oikeudenkäynneissä sadat todistajat todistivat henkilökohtaisesti laajalle levinneestä vaalivilpistä. Tuhannet allekirjoittivat valaehtoisia todistuslausuntoja vilpistä. Tutkijat ja data-analyytikot todistivat lukuja läpikäytyään, että osa virallisista äänimääristä oli tilastollisesti mahdottomia. Sähköisistä äänestyskoneista ja -ohjelmistoista paljastui vilppitoimintaa. Valvontakameroiden videomateriaalista ja kännyköiden paikannustiedoista kävi ilmi, kuinka "muulit" sulloivat vaaliuurnille äänestyslippupinoja, ajoittain keskellä yötä. Monet peittivät kasvonsa naamarilla, sormenjälkensä kertakäyttökäsineellä, mutta valokuvasi itsensä äänestysliput käsissään äänestyslaatikoiden edessä varmistaakseen maksun rikoksestaan.

Vuoden 2020 vaalihakkerointi romahdutti koko Yhdysvaltain vaalijärjestelmän. Kaikki toiminta perustuu radikaalivasemmiston hillittömään hyökkäykseen Amerikan "demokraattisia instituutioita ja perinteitä", kuten perustuslakia ja oikeusvaltioperiaatetta, vastaan. Tuhannet ihmiset ja instituutiot olivat joko suorasti tai välillisesti osallisia, kuten lähes kaikki Yhdysvaltain johtavat mediaorganisaatiot ja persoonallisuudet, vaikutusvaltaiset teknologiayritykset ja moni maan johtava poliitikko.

Tämä laaja valheiden, korruption ja laittomuuden verkosto johtaa kokonaisuudessaan yhteen mieheen: Barack Obamaan.

Kuten tulemme näkemään, tämä monumentaalinen skandaali ei olisi voinut tapahtua ilman Obamaa demokraattisen puolueen ja radikaalivasemmiston johdossa. Löytyy todisteita siitä, ettei Obama ollut yksinomaan tietoinen juonesta vääristää vuoden 2020 vaalit, vaan että hän johti joko suorasti tai epäsuorasti tapahtumien naruista vetäneitä.

Moni on viitannut toimintaan vyöryvänä vallankaappauksena – jatkuvana kapinallisuutena Yhdysvaltain perustuslaillista hallitusta vastaan – ja he ovat oikeassa. Barack Obama aloitti vallankaappauksen jo ennen virka-asemansa tammikuussa 2017 jättämistä. Jopa "kaunopuheista" viestiään kirjoittaessaan, jossa hän kehotti Donald Trumpia varjelemaan demokratiaa ja oikeusvaltiota, Obama kehitteli suunnitelmaansa Trumpin syrjäyttämiseksi ja radikaalivasemmiston Valkoiseen taloon palauttamiseksi!

Tahdon osoittaa, kuinka vuoden 2020 vaalikriisi paljastaa Obaman ja hänen lähimmät liittolaisensa. Vaalipäivän jälkeen Amerikan politiikan ja vaalijärjestelmän korruptio paljastui dramaattisesti, paljastaen kansakunnan hätkähdyttävän loikan kohti laittomuutta.

Vielä tärkeämmin, kriisi paljastaa Obaman ja radikaalivasemmiston taustalla toimivan näkymättömän, potentin voiman, ja kiinnittää katseen ratkaisevan tärkeään raamatulliseen profetiaan. Sinun on ymmärrettävä tämä profetia ymmärtääksesi Barack Obamaa, vuoden 2020 vaaleja ja Yhdysvaltain lähitulevaisuutta.

Ennen kuin lähdemme tarkastelemaan todisteita, palataan ajassa taaksepäin tapahtumien taustalle.

Barack Obama eroaa kaikista aikaisemmista Yhdysvaltain presidenteistä. Hänen julkista olemustaan ovat muokanneet hänen kolme muistelmateostaan, jotka tiedotusvälineet ovat hyväksyneet kyseenalaistamatta. Obaman lapsuudesta ja varhaisaikuisuudesta löytyy kuitenkin monia huolestuttavia totuuksia, joista nämä omaelämäkerrat eivät mainitse, totuuksia, jotka olisi pitänyt tiedostaa ja tutkia, amerikkalaiskansan harkitessa miestä maan vaikutusvaltaisimpaan virkaan. On hämmästyttävää, kuinka paljon media joko salasi tai vääristeli Obaman aikaisempaa elämää ennen presidenttikautta. Aivan kuin amerikkalaisten ei olisi sallittu tuntea miestä, joka oli nousemassa heidän johtajakseen.

Traaginen lapsuus

Obaman tarina on monella tavalla traaginen. Obaman kenialainen biologinen isänsä oli hänet pikkulapsena hylännyt naistenmies, jonka hän tapasi vain kerran elämässään. Vuosia myöhemmin myös hänen äitinsä hylkäsi hänet isovanhempien huomaan. Obaman lapsuus oli varsin surullinen. Hän oli haavoittuva ja emotionaalisesti laiminlyöty. Hän oli hämmentynyt, vihainen, isä- ja äitihahmoja etsivä poika.

Elämäkerrassa Rising Star: The Making of Barack Obama David Garrow kirjoittaa, että vuonna 1970, kun Obama oli 9 tai 10-vuotias, hänen äitinsä palkkasi "avoimesti homon 24-vuotiaan, ajoittain ristiinpukeutuvan miehen... kokiksi ja lastenhoitajaksi". Lapsenvahti vältti nuorta Obamaa näkemästä häntä naisten vaatteissa, mutta meikkasi julkisesti.

Teini-ikäisen Obaman äiti asui Indonesiassa, ja Obama isovanhempiensa luona Havaijilla. Garrow kertoo, etteivät Obaman suurimmat haasteet kasvaessa olleet rotuun liittyviä; Havaiji on yksi Amerikan kulttuurisesti monimuotoisimmista paikoista. Useimmat Obaman lukioaikaisista ystävistä kuvasivat Obaman vihan liittyvän enemminkin vanhempien huomion puutteeseen. Eräs hänen läheisistä ystävistään esitti: "Obaman vanhemmat olivat 'täydellinen mysteeri'. Hän muisteli, ettei Obama puhunut heistä koskaan: ’En tiennyt mitään hänen isästään, enkä voi sanoa, että olisin tietänyt äidin olemassaolosta.’"

Lukion alaluokalla Obama kuului "Choom Gangiin", joka on havaijilainen slangitermi marihuanan polttamiselle. Oli tiedossa, että Obama oli polttanut marihuanaa, mutta tiedotusvälineet vähättelivät alkuvuosien huumeiden käytön määrää. Obama poltti marihuanaa ystävineen lähes päivittäin, ja kun heillä oli varaa, he kokeilivat kokaiinia ja heroiinia.

Ryhmän huumekauppias oli homoseksuaali nimeltä Ray Boyer, jota Obama ystävineen kutsui "Gay Rayksi". Ray asui bussissa hylätyssä varastossa, ja harrasti runsaasti pornografiaa. Yksi Obaman ystävistä muisteli, että "Gay Ray" laittoi pojat pilveen, minkä jälkeen he katsoivat yhdessä pornoa.

Obaman lukion vuosikirja omisti jokaiselle seniorille neljännessivun. Obaman ystävät kirjasivat tempauksiaan ja muistivat joukkoaan kirjaamalla jokaisen jäsenen nimikirjaimet. Obama mainitsee sivullaan ystäviensä lisäksi myös Rayn. Garrow mainitsee, että Obama, "ainoana Choom Gangistä muisti nimeltä outoa, pornoa näyttävää homo huumediileriänsä, kiittäen häntä 'kaikista hyvistä ajoista'".

On kauhistuttavaa jättää nuorimies tämänkaltaisten tuhoisien vaikutteiden armolle. Raamattu kuvaa muinaisen Israelin turmelusta, kun kansa uhrasi omia lapsiaan (esim. 2. Kun. 17:17; Ps. 106:37–38; Jer. 7:31; 19:5), mikä on raakalaismaisen barbaarista! Näemme, kuinka vanhempien toimivat tänä päivänä käytännössä samoin uhraten lapsensa moraalisesti, henkisesti ja hengellisesti jättämällä heidät kaikenlaisten pahojen vaikutteiden armoille. Tajusivat vanhemmat tai eivät, he avaavat lapsensa paholaisen tuhoisalle hyökkäykselle.

Kun henkilö kokee moisen lapsuuden, saatana voi käyttää tilannetta hyväkseen. Lopputuloksen hedelmät viittaavat vahvasti siihen, että nuoren Barack Obaman tapauksessa saatana käytti tilannetta perin pohjin hyväkseen.

Rasismi, kommunismi

Yksi nuoreen Obamaan eniten vaikuttaneista henkilöistä oli hänen äidinpuoleisen isoisänsä mustaihoinen ystävä Frank Marshall Davis. Davis oli kirjaimellinen aktiivinen kommunisti, jota liittovaltion poliisi (FBI) tarkkaili useita vuosia 1940- ja 50-luvuilla. Hän oli myös runoilija ja pornografi. Obaman isoisä kannusti pojan kahdenkeskisiä keskusteluja Davisin kanssa.

Davis keskitti Obaman mielen mustien amerikkalaisten kamppailuun, ja on suurelta osin vastuussa Obaman rotua ja rotuidentiteettiä koskevien näkemysten kehittämiseen.

American Spectator -lehti julkaisi Davisista artikkelin otsakkeella: "Tapaa vannoutunut kommunisti, Yhdysvaltain 44. presidentin mentori" (12. lokakuuta 2012). Paul Kengor kirjoittaa: "Lyhyesti sanottuna Frank Marshall Davisin kirjoitukset olivat törkeitä. Ja Jeremiah Wrightin saarna tai Bill Ayersin luento ovat siihen verrattuna kesyjä." Bill Ayers on valkoinen amerikkalainen sosialistiterroristi ja Obaman toveri.

Obama viittaa ensimmäisessä omaelämäkerrassaan Davisiin epämääräisesti yli 20 kertaa, mutta pelkästään "Frankina" –hän myöhemmin sensuroi nämä viittaukset. Obama on silmiinpistävän vaitonainen tapaamisistaan Davisin kanssa. Obaman aloittaessa poliittisen uransa vuosikymmeniä myöhemmin, suhde Davisiin muuttui rasitteeksi, ja hän vähätteli tavanneensa Davisin vain suunnilleen 15 kertaa.

Vuonna 1980 Obama opiskeli Occidental Collegessa, Pasadenassa, Kaliforniassa. Kesälomaa Havaijilla viettäessään hän koki uuden rotuaiheisen käännekohdan. Kun eräänä iltapäivänä mustaihoinen koditon mies pelästytti Obaman valkoihoisen isoäidin tämän bussia odotellessa, Obama pyysi Frankilta neuvoa asiassa. Obaman mukaan Frank vastasi: "Isoäitisi on oikeassa olla peloissaan... Hän ymmärtää, että mustilla on syy vihaan. Näin asia on. Sinun vuoksesi toivoisin, että asia olisi toisin, mutta koska näin ei ole, on parasta tottua asiaan."

Obama kertoo, että keskustelua pohdittuaan "maa tärisi jalkojeni alla, valmiina murtumaan hetkellä millä hyvänsä." Yritin rauhoittua, mutta tiesin ensimmäistä kertaa, että olin täysin yksin" (Dreams From My Father).

Vaikuttaa, että puhe herätti Obaman rotutietoisuuden. Vaikka hän ei ollut kokenut lapsuudessaan minkäänlaisia merkittäviä rotuun liittyviä ongelmia, seikka ei estänyt häntä käyttämästä myöhemmässä elämässään rotua poliittisena välineenä. Frank Marshall Davis omasi keskeisen aseman lietsoessaan rodullisen epäkohdan liekkejä inspiroiden täten tulevan Yhdysvaltain presidentin rotuagendaa.

Occidental Collegessa Obama kirjoitti: "Jotta minua ei pidettäisi petturina, valitsin ystäväni huolellisesti. Poliittisesti aktiivisemmat mustat opiskelijat. Ulkomaalaiset opiskelijat. Chicanot. Marxilaiset professorit ja strukturalistiset feministit ja punk-rock performanssirunoilijat." Obama myönsi valinneensa marxilaisia professoreita. "Poltimme savukkeita nahkatakissa. Pohdimme yöllä asuntoloissa uuskolonialismia, Franz [sic] Fanonia, eurosentrismiä ja patriarkaalisuutta. Kun tumppasimme käytävän mattoon tai soitimme stereoita seinät täristen, vastustimme porvarillisen yhteiskunnan tukahduttavia rajoitteita. Emme olleet välinpitämättömiä, huolimattomia emmekä epävarmoja. Olimme vieraantuneita." Jos itse olisin tehnyt moisia asioita, en lähtisi kehuskelemaan niistä kirjassani.

Yksi Obaman professoreista oli vertailevaa politiikkaa opettava Lawrence Goldyn, joka tunnettiin Occidentalin kampuksen ainoana avoimesti homoseksuaalina professorina. Garrow kirjoittaa, että kun Obamalta kysyttiin vuosia myöhemmin näkökulmaa homoseksuaalisiin kysymyksiin, hän vastasi: "Suosikkiprofessorini ensimmäisenä opiskeluvuotenani oli yksi ensimmäisistä tuntemistani avoimesti homoseksuaaleista... Hän oli loistava tyyppi." Myöhemmissä haastatteluissa Obama puhuu "vahvasta ystävyydestään" Goldyniin, kuinka hän ihaili, miten mies "viihtyi omassa nahassaan". Garrow kirjoittaa, että Obama "kirjoitti jonkin verran välttelevästi ensimmäiselle intiimille tyttöystävälleen, että oli pohtinut ja harkinnut homoutta, mutta oli lopulta päättänyt, että samaa sukupuolta oleva suhde olisi vähemmän haastava ja vaativa kuin vastakkaista sukupuolta olevan suhteen luominen".

Syksyllä 1980 Obama hyväksyi Occidentalissa opiskelleen ystävänsä Mohammed Hasan Chandoon kutsun jakaa kahden makuuhuoneen kämppä. Garrow kirjoittaa, että lukuvuoden 1980–81 aikana Obamasta ja Chandoosta "tuli läheisimmät ystävät". "Marihuana oli Hasanille ja Barrylle säännöllinen, joskaan ei ehkä jokailtainen rentoutumiskeino", Garrow kirjoittaa. Chandoon tyttöystävä myönsi, että ryhmä nuuski ajoittain kokaiinia. Eräässä vaiheessa hän kokeili psykedeelisiä sieniä.

Obama myönsi myöhemmin käyttäneensä huumeita, mutta väitti käytön olleen vähäistä. Kuukausia ennen vuoden 2008 presidentinvaaleja New York Times julkaisi seuraavan otsikon: "Vanhat ystävät kertovat, että huumeilla oli pieni rooli Obaman nuoruudessa". Artikkelin mukaan ystävät olivat saattaneet vähätellä Obaman huumeidenkäyttöä tämän maineen suojelemiseksi.

Huumeidenkäyttö heikentää mieltä ja altistaa henkilön vahingollisille henkisille voimille. Avasivatko moiset toimet tämän oven tulevan Amerikan presidentin elämässä?

Muuttunut persoona

Pakistanilainen Chandoo tunnustautui marxilaiseksi. Eräs toinen ystävä muisteli, että hän "oli tuona aikana varsin radikaali". Syyslukukauden 1981 aikana Obama aktivoitui lisääntyvästi poliittisesti. Hän alkoi käydä marxilaisten kokoontumisissa. Ystävät muistavat, että Obama "argumentoi melko yksinkertaista versiota marxilaisesta teoriasta" ja että "hän oli intohimoinen näkemyksensä suhteen". Obama ja Chandoo perustivat yliopistossa "Solidaarisuuskomitean El Salvadorin kansalle", joka tuki El Salvadorin vasemmisto-oppositiota, jolla oli yhteyksiä kommunistiseen puolueeseen. Chandoo järjesti kampuksella myös foorumin, jossa puhui Pakistanin korkeimman oikeuden entinen tuomari ja Pakistanin militantin marxilaisen puolueen maanpaossa oleva perustaja.

Dreams From My Father -kirjassaan Obama kuvaa iltaa, jona hänen valkoiset ystävänsä olivat kohteliaita, mutta näkyvästi vaivautuneita juhlissa, joissa suurin osa ihmisistä oli mustia. Tuon illan jälkeen hän kirjoitti: "Olin alkanut nähdä uuden maailmankartan, joka oli pelottava yksinkertaisuudessaan ja tukahduttava seurauksiltaan... Erottelu hyvien ja pahojen valkoisten välillä oli merkityksetön. Itse asiassa en voinut edes olla varma, että kaikki, minkä oli olettanut olevan mustan, rajoittamattoman minän ilmaisua... oli vapaasti valittua. Parhaimmillaan nämä asiat olivat turvapaikka, pahimmillaan ansa. Tätä hullua logiikkaa noudattaen ainoa asia, jonka voisi valita omakseen, oli vetäytyminen yhä tiukempaan raivon kierteeseen, kunnes mustana oleminen merkitsi ainoastaan tietoa omasta voimattomuudesta, omasta tappiosta. Ja lopullinen ironia on, että jos kieltäydyt tappiosta ja raivostut vangitsijoillesi, heillä on sillekin nimi, joka voi vangita sinut yhtä lailla. Paranoidi. Militantti. Väkivaltainen. Nee**ri. Seuraavien kuukausien aikana etsin vahvistusta tälle painajaisnäkymälle. [Luin Baldwinin, Ellisonin, Hughesin, Wrightin, DuBoisin ja Malcolm X:n kirjoja] ja yritin sovittaa maailman ympärilläni syntymäni ehdoilla."

Garrow kirjoittaa, että noihin aikoihin "Obama tajusi myös, että oluen juominen, pilvenpoltto ja kokaiinin nuuskaaminen, jota Oxy [Occidental College], yhtä lailla kuten Punahou [Obaman valmistava lukio], olivat tarjonneet hänelle ja vakiinnuttaneet hänen maineensa joidenkin ystävien silmissä 'rajuksi bilehileeksi', olivat yhteensopimattomia vakavamman opiskelijan ja persoonan imagon kanssa."

Obama päätti muokata uuden imagon. Hän halusi aloittaa alusta. Eräs ystävä muisteli, että Obama halusi muuttaa paikkaan, jossa hänellä voisi "kokea mustan kulttuurin, joita en itse asiassa tunne".

Obama siirtyi vuonna 1982 Columbian yliopistoon New Yorkiin, jossa hän asui Chandoon ystävän Siddiqin luona. Garrow kirjoittaa, että "myös Siddiqi todisti 'muodonmuutoksen' 'hauskasta ... rennosta' Obamasta, jonka oli tavannut 18 kuukautta aiemmin Etelä-Pasadenassa, nyt 'varsin vakavaksi ja vähemmän kevytmieliseksi' persoonaksi’"

Vuosia myöhemmin Obama muisteli haastattelussa aikaansa Columbian yliopistossa. Garrow kirjoittaa, että hänen äitinsä kutsui häntä nyt vitsikkäästi Gandhiksi "hänen äskettäisen askeettisen elämänsä vuoksi, eikä Barack kiistänyt, että hän muuttui noina myöhäisinä opiskeluvuosina 'kuolemanvakavaksi'".

Obama muisteli: "Kun sain kutsun juhliin, vastasin: 'Mitä kumman puhetta? Käsissämme on vallankumous, joka on määrä toteuttaa.'"

Barack Obama oli nyt astunut tielle, joka johtaisi hänet demokraattiseen puolueeseen, Chicagoon, senaattiin ja presidentiksi.

Politiikkaan astuminen

Columbian yliopiston jälkeen Obama muutti Chicagoon, jossa hän ryhtyi yhteisöjärjestötoimintaan. Hän etsi itselleen sopivaa paikkaa, ja alkoi luomaan itselleen uutta identiteettiä. Ryan Lizza kirjoittaa New Republic -lehden artikkelissaan vuonna 2007, että Obama "kaipasi kokemusta, joka yhdistäisi hänet kansalaisoikeuksien aikakauteen". Obama kirjoittaa omaelämäkerrassaan, että hän "ansaitsi" jäsenyytensä afroamerikkalaisessa yhteisössä "järjestäytymällä" ja "yhteisellä uhrauksella". Lizzan mukaan Obama "halusi liittyä klubiin".

Obama alkoi käydä pastori Jeremiah Wrightin johtamassa kirkossa. Vuosikymmeniä myöhemmin suhde Wrightiin muodostui hänen poliittisen uransa harvaksi haasteeksi. Obaman vuoden 2008 presidentinvaalikampanjan aikana internetissä alkoi esiintyä pätkiä Wrightin saarnoista, jotka toivat esiin Wrightin epäoikeudenmukaisuuden tunteeseen perustuvan vihan ("Rasismi on amerikkalainen elämäntapa!") tämän rienaavaa kieltä käyttävien salaliittoteorioihin perustuvien saarnojensa aikana ("Hallitus valehteli hiv-viruksen keksimisestä, mikä on kansanmurhakeino värillisiä ihmisiä vastaan") hengelliseen kieleen verhottuna ("Jeesus oli köyhä musta mies... joka eli rikkaiden valkoisten hallitsemassa kulttuurissa!"). Pätkissä Wrightin herjaavimmat lausunnot saavat seurakuntalaisilta mitä hurjimmat suosionosoitukset.

Barack Obama vakuutti, ettei ollut koskaan kuullut Wrightin sanovan moisia asioita, vaikka oli osallistunut miehen antisemitistiseen valkoisten vastaiseen kirkkoon 20 vuoden ajan. Hän istui kaksi vuosikymmentä Wrightin kirkossa kuuntelemassa miehen ilkeää paasaavaa vihaa omaa valtiotaan kohtaan. Miehillä oli syvällinen ystävyyssuhde. Obama nimesi yhden kirjoistaan The Audacity of Hope (Toivon uskallus) erään Wrightin saarnan mukaan.

Valitettavasti lehdistö ja suuri osa amerikkalaisyleisöä sivuutti tämän hätkähdyttävän varoitusmerkin, ollen kuin horteessa välittämättä siitä, että Obaman maailmankatsomusta oli muokannut osa Amerikan radikaaleimmista ja rasistisimmista ajattelijoista!

Chicagossa ollessaan Obama tutustui Saul Alinskyn lähestymistapaan yhteisöjen järjestäytymisessä. Kirjassaan Rules for Radicals (Säännöt radikaaleille) Alinsky ylistää Luciferia siitä, että tämä oli "ensimmäinen tunnettu radikaali, joka kapinoi vallitsevaa järjestelmää vastaan ja teki sen niin tehokkaasti, että voitti lopulta oman valtakuntansa". Obama ei tavannut Alinskya henkilökohtaisesti, mutta tuli osan Alinskyn lähimpien seuraajien kouluttamaksi.

"Kun Obama saapui Chicagoon, Alinsky oli ollut kuollut jo yli vuosikymmenen, mutta hänen perintönsä oli edelleen elossa", Lizza kirjoittaa Obaman yhteydestä mieheen. "[Mike] Kruglik, [Gerald] Kellman ja [Gregory] Galluzzo opiskelivat miehen oppeja Industrial Areas Foundationin (iaf), Alinskyn perustaman järjestökoulun, kautta. 80-luvulla edes iaf ei noudattanut tiukasti kaikkia Alinskyn opettamia periaatteita, mutta ainakin yksi Obaman opettajista omistautui todelliseksi opin uskovaiseksi: "Pidän itseäni pyhänä Paavalina, joka ei tavannut Jeesusta", Galluzzo esitti minulle Alinskystä, joka kuoli pian sen jälkeen, kun Galluzzo oli muuttanut vuonna 1972 Chicagoon ns. pyhiinvaellusmatkalle Alinskyn tavatakseen. 'Olen hänen paras opetuslapsensa.'"

Galluzzo oli yksi kolmesta miehestä, jotka opettivat Obamalle yhteisöllistä järjestäytymistä.

Chicagon jälkeen Obama siirtyi Harvardiin, mutta Lizzan toteamasti "säilytti jalan järjestötoiminnan maailmassa". Obama matkasi Los Angelesiin iaf:n järjestämälle koulutuskurssille. Lizza kirjoittaa, että Harvardin jälkeen Obama palasi Chicagoon, jossa "hän toimi sekä Woods Fundin että Joyce Foundationin johtokunnissa, jotka myöntävät apurahoja myös Alinsky-tyylisille ryhmille, sekä jatkoi järjestötyöpajojen opettamista".

Opiskeltuaan Chicagon yliopistossa Obama astui mukaan Illinoisin osavaltion politiikkaan, ensin osavaltion senaattorina vuonna 1996, sitten kahdeksan vuotta Yhdysvaltain senaatissa. Pelkässä 12 vuodessa Obama kohosi vähän tunnetusta osavaltiopoliitikosta Yhdysvaltain presidentiksi. Harva poliitikko nousee yhtä nopeasti politiikan riveissä.

Koko Obaman poliittisen uran aikana lähes kukaan ei maininnut hänen nuoruuteensa vahingollisia vaikutteita, viimeistä Frankin kanssa maata hänen jalkojensa alla ravisuttanutta tapaamista, aikaa Occidentalissa Pasadenassa, uutta päämäärätietoisuutta, rotuagendan vakiintumista ja muuttumista vallankumoukselliseksi. Kaikki jättivät huomiotta, miten tekijät vaikuttivat Barack Obaman kansakunnalliseen näkemykseen, eivätkä yhdistäneet näitä seikkoja Obaman 30. lokakuuta 2008, juuri ennen vuoden 2008 presidentinvaaleja, järjestetyn tilaisuuden julistukseen: "Olemme viisi päivää Amerikan Yhdysvaltain perustavanlaatuisesta muutoksesta."

Barack Obama tahtoi muuttaa kansakunnan perusteellisesti, koska oli eri mieltä sen perusperiaatteista. Hän uskoi, että perustuslaki oli rikkaiden valkoisten ihmisten luoma, rikkaita valkoisia ihmisiä varten, ja että valkoiset ovat varastaneet jatkuvasti kaikilta muilta ihmisiltä. Obama suhtautui syvän sympaattisesti Amerikan perustuslaillista hallintoa suorasti, jopa väkivaltaisesti, vastustavaan ideologiaan: kommunismiin.

Perustavanlaatuinen muutos

Obaman palava päämäärä presidenttinä oli muuttaa Yhdysvallat perusteellisesti, ja hän onnistui tavoitteessaan erinomaisesti.

Aloitetaan esimerkillä. Monet väittivät, että mustan miehen valinta (ja uudelleenvalinta) maailman vaikutusvaltaisimpaan virkaan ratkaisisi maamme rotuongelmat. Tapahtui kuitenkin täsmälleen päinvastoin, sillä Barack Obama lietsoi aktiivisesti rotuongelmia.

Presidenttinä Obama esitti toistuvasti julkisia tunteita herättäviä rotukysymyskannanottoja, jotka lisäsivät ihmisten epäluottamusta poliisia kohtaan ja heikensivät uskoa oikeusjärjestelmään. Obama lausui todistettavasti rasististen radikaalien agendaan sopivia vääriä väittämiä. Eräässä vaiheessa Obama ilmoitti, että rasismi on osa Yhdysvaltain dna:ta, antaen ymmärtää, että kansakunta on peruuttamattomasti rasistinen. Tämä perusteeton syytös on perin pohjin saatanallinen! Saatana pyrkii jakamaan rotuaseella kansan. Jumala ei pidä mitään rotua toista parempana tai huonompana; Jumala loi kaikki ihmisrodut ja on varannut kaikille tuonpuoleisen potentiaalin!

Obaman jälkeisessä Amerikassa valtamedia ja radikaalit demokraatit muistuttavat jatkuvasti republikaanien ja tavallisten amerikkalaisten olevan rasisteja. Lähes joka tapauksessa he valehtelevat ja tietävät valehtelevansa. Radikaalit rohkaisevat valkoisiin kohdistuvaa rasismia ja opettavat valkoisia oppilaita – jopa alakoululaisia – ajattelemaan, että he ovat alempiarvoisia kuin mustat, latinalaisamerikkalaiset ja muun ihoiset. Kuulemme useasti moisia rasistisia huomautuksia televisiossa sekä radiossa. Eräs musta tv-kommentaattori esitti nbc:ssä: "Tämä ei ole maa nuorille mustille miehille!" Tällaiset rumat, rasistiset huomautukset täyttävät maan vihalla sen jakaen, mikä johtaa väkivaltaan ja rotusotaan. Joko kommentaattorit ovat tietämättömiä siitä, mitä he tekevät, tai he pyrkivät lietsomaan rotusotaa. Varmasti osa radikaaleista lietsoo, ja Raamatun profetia kertoo meille, että he saavat tahtomansa sodan.

Edellinen on vain yksi monista esimerkeistä, miten Barack Obama muutti Amerikan.

Obaman hallinto ajoi petollisesti läpi Affordable Care Act -lain, tuhoisan lainsäädännön, joka lisäsi valtionvelkaa ja teki Amerikasta sosialistivaltion. Hallitus antoi verovirastolle luvan tarkata laittomia toimia konservatiivisia ryhmiä auditoimalla, pankkitilejä takavarikoimalla, valvonnalla sekä muilla häirintätoimilla. Tämä oli yksi monista tavoista, joilla liittovaltion instituutiot politisoitiin ja aseistettiin Obaman toimikaudella. Kirjan myöhemmät luvut kertovat yksityiskohtaisesti, miten tämä vaarallinen prosessi toimeenpantiin räikeästi liittovaltion poliisin FBI:n, keskustiedustelupalvelun ja muiden tiedustelupalvelujen tapauksessa. Presidentti Obama vakoili näiden lisäksi liittovaltion muiden instituutioiden kautta amerikkalaisia senaattoreita ja edustajia, toimittajia, poliittisia kampanjoita ja miljoonia tavallisia amerikkalaisia. Toimet heikensivät vakavasti oikeusvaltioperiaatteita, Yhdysvaltain kansalaisten perustuslaillista suojaa ja sysäsivät valtion dramaattisesti kohti tyranniaa.

Obaman hallinto sai aikaan vastaavia "perustavanlaatuisia muutoksia" Yhdysvaltain ulkopolitiikassa. Vuonna 2009 presidentti Obama piti Kairossa puheen, jonka tavoitteena oli sovinto Iranin kanssa. Hän esitti, ettei kenelläkään ollut oikeutta kieltää ydinaseita tältä terroristeja tukevalta valtiolta. Puhe provosoi, ja Obaman hallinto tuki, islamistien kansannousua Egyptin presidentti (Israelin hyvää ystävää) Hosni Mubarakia vastaan, saattaen Muslimiveljeskunnan valtaan. Obaman hallitus jätti Iranin kansannousun huomiotta, mikä vahvisti radikaaleja mullaheja tässä maailman johtavassa, terroristeja tukevassa valtiossa. Se neuvotteli irvokkaan ydinsopimuksen Iranin johtajien kanssa, vapautti iranilaiset vakoojat, tulvi Iranin rahavaroin, mikä tarjosi oljenkorren jatkuvalle ydintoiminnalle. Jihadistijoukko hyökkäsi vuonna 2012 Yhdysvaltain suurlähetystöön Bengasissa, Libyassa, syyskuun 11. päivän vuosipäivänä, ja terroristit tappoivat yhden amerikkalaissuurlähettilään sekä kolme muuta amerikkalaista. Obama käski häpeällisesti amerikkalaisjoukkoja vetäytymään, siirtää murhaajien syyllisyyden sivuun selittäen, että Yhdysvallat oli muka provosoinut hyökkäyksen.

Obama loukkasi useaan otteeseen Britannian valtiota, ja käyttäytyi vihamielisesti juutalaisvaltiota kohtaan. Samaan aikaan hän palautti diplomaattisuhteet Kuubaan, pelasti sen kommunistihallituksen, ja tarjosi näin voimallisille vihollisille mahdollisuuden painostaa ja uhkailla Yhdysvaltoja alle sadan kilometrin etäisyydeltä. Obama tuki innokkaasti kansainvälisiä järjestöjä, mm. korruptia Maailman terveysjärjestöä ja Israelin ja Yhdysvaltain vastaista Yhdistyneitä Kansakuntia. Hän otti innokkaasti osaa Yhdysvaltain teollisuutta ja taloutta kuristavaan Pariisin ilmastosopimukseen.

Tällaiset vahingolliset toimet olivat tunnusominaisia Barack Obaman kaikille toimille presidentin virassa. Tutkimme kirjassa syvällisemmin hänen monia toimiaan. Nämä ovat miehen ja hänen salaseuransa toimia, joilla he "muuttivat perusteellisesti" Obaman perusteellisen pahana pitämän kansakunnan.

Taustan totuus on kuitenkin, että Barack Obamaa oli henkiolennon työväline, henkiolennon, joka vihasi Amerikkaa paljon enemmän.

Vaikka useimmat ihmiset eivät puhu tästä asiasta, se on totta, ja vain totuus on tekevä meidät vapaiksi (Joh. 8:32).

Antiokhos

Valtaosa sanoo uskovansa Raamattuun. Haluan sinun ajattelevan 1. Sam. 16:14 ja 19:9–10 kirjattua esimerkkiä. Näissä jakeissa Israelin kuningas Saulia vaivasi paha henki, ja Saul yritti tappaa Jumalan hänen tilalleen valitseman miehen.

Uskotko, että paha henki voisi vaikuttaa Israelin kuninkaaseen? Näin tapahtui – useita kertoja.

Apostoli Paavali esittää syvällisen lausunnon 2. Kor. 2:11. Hän varoittaa, että emme saa olla tietämättömiä paholaisen juonista, sillä muuten joudumme hänen uhreikseen.

Paholainen on todellinen. Paholainen elää! Ihmiset pilkkaavat, mutta eivät pilkkaa pitkään. Pian he huomaavat, kuinka tietämättömiä he olivat saatanan toimista ja juonista.

Monet historialliset ja profeetalliset raamatunkohdat osoittavat, kuinka saatana toimii henkilöiden, erityisesti valta-asemassa olevien miesten kautta. Danielin kirjan kahdeksas luku sisältää hämmästyttävän, yksityiskohtaisen esimerkin.

Danielin profetia koskee nimenomaan tätä lopunaikaa – ei jotain toista aikaa (Dan. 12:4,9). Dan. 8:17:n loppuosa kuuluu: "Tarkkaa, ihmislapsi, sillä näky tarkoittaa lopun aikaa." Jakeessa 26 Jumala käskee Danielia sinetöimään näyn, "sillä se tarkoittaa kaukaista aikaa". Monet Danielin vuonna 550 eKr. luvussa kirjaamat tapahtumat toteutuivat vuosisatojen aikana esikuvana, mutta profetian ensisijainen täyttymys on lopunaikana, ihmiskunnan aikakauden viimeisinä vuosina juuri ennen Jeesuksen Kristuksen toista tulemista.

Jae 9 aloittaa profetian Kreikan valtakunnan neljästä haarasta nousevasta, yhdestä "vähäpätöisestä sarvesta". Käytännössä kaikki raamatunselitysteokset ovat yhtä mieltä siitä, että kyseessä on profetia Antiokhos iv Epifaneesta, petollisesta ja pahasta Seleukidi-kuninkaasta, joka sai vallan Palestiinassa vuonna 176 eKr. petoksen ja imartelun kautta.

Muiden alueiden kansat saivat pitää uskontonsa, mutta Antiokhos tuhosi vihan vimmassa juutalaisia miehiä, naisia ja lapsia, ja yritti tuhota koko juutalaisuskon. Hän ryösti temppelin, johon pystytti pakanallisen alttarin ja epäjumalankuvan itsestään, murhasi ja orjuutti kymmeniätuhansia juutalaisia Jerusalemissa, poltti ja hävitti suuren osan kaupungista.

Mies oli selvästi paholaisen vaikutuksen alainen, ellei jopa riivaama, ja järkyttävän tuhoisan tarkoituksen välikappale. Palaamme tähän historialliseen esimerkkiin tarkemmin myöhemmin.

Raamatun selitysteokset toteavat, että Danielin profetia toteutui toisella vuosisadalla eKr., mutta eivät ymmärrä, että tällä "vähäpätöisen sarven" profetialla on myös tärkein lopunajan täyttymys. Danielin profetia koskee siis lopunaikaa – meidän aikaamme tänään.

Tämän profetian lopunajan täyttymys on yksityiskohtaisen merkittävä, mistä lisää kirjasissani Danielin kirja – avautuu vihdoin! ja Daniel avaa Ilmestyskirjan (tilaa ilmaiseksi). Profetia puhuu pohjimmiltaan Euroopassa toimivasta johtajasta, joka yhdistää pelottavan Yhdysvaltoihin ja muihin nykyajan Israelin kansoihin hyökkäävän eurooppalaisimperiumin.

Tässä kirjassa osoitan lukijalle todisteen siitä, että Yhdysvaltoja on hallinnut viime aikoina sisältä käsin toisenlainen Antiokhoksen edustaja. Kahdeksan vuoden ajan mies on petoksella ja imartelulla sabotoinut kansakuntia oman kansakuntamme hallituksen huipulta käsin! Ymmärrän, että kyseessä on räjähdysherkkä väite, mutta todisteita löytyy runsaasti. Danielin profetia tarjoaa kansakuntamme poliittisesta kriisistä poikkeuksellisen hyvän näkemyksen.

Varoitin Obamasta ja hänen amerikkalaisvastaisista tavoitteistaan jo ennen presidentiksi vuonna 2008 nousua. Esitin hänen presidenttikautensa aikana, että hän oli Antiokhoksen edustaja, joka pyrki tuhoamaan perustuslaillisen tasavaltamme, mikä oli paljon pienemmän, vuonna 2013 ilmestyneen Amerikka hyökkäyksen alaisena -kirjani pääteema.

Kun Obama jätti Valkoisen talon tammikuussa 2017, jotkut kutsuivat sitä epäonnistuneeksi profetiaksi, koska Obama ei toiminut enää presidenttinä, ja vaikutti omaavan puutteellisen vaikutusvallan Yhdysvaltain politiikassa, varsinkin kun hänen seuraajansa yritti kumota suuren osan hänen saavutuksistaan. Kun etenet kirjassa, esiin nousee totuus, että tämä Antiokhos ei poistunut missään vaiheessa poliittiselta näyttämöltä. Obama jatkoi Valkoisesta talosta lähdettyään yhä edelleen agendansa toteuttamista, eikä lakannut yritystään horjuttaa Amerikkaa.

Barack Obama saapui "valkeuden enkelinä", ja miljoonat amerikkalaiset uskoivat ja uskovat yhä häneen. Oliko hän presidenttinä Yhdysvaltain "demokraattisten instituutioiden ja perinteiden – kuten oikeusvaltion – vartija"? Jättikö hän "demokratiamme välineet jälkeensä vähintään yhtä vahvoina kuin hän ne löysi"?

Obama toimi täsmälleen päinvastoin. Keskity hänen tekoihinsa. Tarkkaa hänen työnsä hedelmiä. Kenen tahansa pitäisi pystyä näkemään "enkelimäisen" teeskentelyn taakse ja tunnistaa todellinen tekojen voima.

Jatkuu: Laki hyökkäyksen alaisena